Johdanto

Kirjaaminen on aina kuulunut hammaslääkärin työhön, mutta sen vaatima aika on kasvanut. Suomessa jokainen käynti tuottaa rakenteisen kirjauksen Kanta-palveluiden Potilastiedon arkistoon: tulosyy, esitiedot, hampaiston status, parodontaaliset mittaukset, toimenpidekoodit ja hoitosuunnitelma. Kun muutaman minuutin jälkikirjaus kerrotaan kymmenillä päivän potilailla, työpäivään kertyy tunteja, jotka ovat pois potilastyöstä.

Ongelma ei koske vain hammashoitoa. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan sote-sektorilla käytetään kirjaamiseen vuosittain työaikaa noin 2,5 miljardin euron arvosta (STM 8.6.2026). Samalla hyvinvointialueet kamppailevat hammaslääkärivajeen ja työkuormituksen kanssa. Siksi tekoälyavusteinen kirjaaminen kiinnostaa nyt sekä yksityisiä hammaslääkäriasemia että hyvinvointialueiden suun terveydenhuoltoa.

Mitä tekoälykirjuri tekee hammashoitolassa

Tekoälykirjuri kuuntelee hammaslääkärin sanelun tai vastaanottokeskustelun ja muuttaa puheen rakenteiseksi potilaskertomuskirjaukseksi. Hammaslääkäri tarkistaa ja hyväksyy kirjauksen ennen kuin se tallennetaan potilastietojärjestelmään. Tekoäly laatii luonnoksen, hammaslääkäri päättää.

Markkinoilla olevat ratkaisut eroavat toisistaan selvästi:

  • Puheentunnistus muuttaa puheen raakatekstiksi. Jäsentely, otsikointi ja koodaus jäävät hammaslääkärille.
  • Yleiset tekoälykirjurit jäsentävät tekstiä, mutta ne on rakennettu lääkärin vastaanotolle. Hammasnumerointi, pintamerkinnät, materiaalit ja toimenpidekieli tuottavat niille vaikeuksia.
  • Suun terveydenhuoltoon erikoistuneet kirjurit tuottavat kirjauksen hammaslääketieteen sanastolla ja kansallisten otsikoiden mukaan. Parhaimmillaan ne tukevat myös hoitosuunnitelmia, lähetteitä ja potilasohjeita.

Vastuu säilyy aina ammattilaisella

Vastuullisesti suunnitellussa työkalussa kirjaus siirtyy potilastietoihin vasta, kun hammaslääkäri on tarkistanut sen.

Miksi Suomi on oma tapauksensa

Suomessa on noin 4 500 hammaslääkäriä, ja työ jakautuu hyvinvointialueiden ja yksityissektorin kesken (Palo 2025, Oulun yliopisto). Terveyskeskusten hammaslääkärivaje oli lokakuussa 2025 Hammaslääkäriliiton selvityksen mukaan 7,4 prosenttia (KT 2025). Kun tekijöitä on liian vähän, jokainen kirjaamiseen kuluva minuutti on pois hoitojonoista.

Kolme asiaa erottaa Suomen muista Euroopan markkinoista:

  • Kieli. Suomi on pieni kieli, ja kliininen puhe sekoittaa suomea, latinaa ja englantia. Englanniksi kehitetyt työkalut kompastuvat usein yhdyssanoihin, taivutuksiin ja hammasnumeroinnin puhuttuun muotoon.
  • Kanta ja rakenteinen kirjaaminen. Suun terveydenhuollon kirjaukset tallennetaan kansallisten otsikoiden ja THL:n luokitusten mukaan Kannan Potilastiedon arkistoon (Kanta). Kirjurin on tuotettava tekstiä, joka asettuu suoraan oikeiden otsikoiden alle.
  • Hajanainen järjestelmäkenttä. Hammashoitoloissa on käytössä useita potilastietojärjestelmiä, kuten AssisDent, Lifecare ja WinHit. Ilman integraatiota tekoälyn tuottama teksti joudutaan kopioimaan käsin.

Tekoälykirjaaminen on Suomessa jo arkea muualla sotessa. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kaksivuotisessa pilotissa noin 800 ammattilaista tuotti yli 60 000 kirjausluonnosta (Länsi-Uusimaa 29.6.2026), ja Keski-Suomi aloitti oman kokeilunsa syyskuussa 2026 (Keski-Suomi 24.9.2026). Hankkeet koskevat pääosin lääkärin ja sosiaalihuollon vastaanottoja. Suun terveydenhuollon sanasto ja kirjaamiskäytännöt vaativat oman, erikoistuneen ratkaisunsa.

Mitä näyttö kertoo ajansäästöstä ja tarkkuudesta

Laajin pohjoismainen aineisto tulee Capiolta, Pohjoismaiden suurimmalta yksityiseltä terveydenhuollon tarjoajalta. Siinä 1 295 kliinikkoa tuotti tekoälykirjurilla yli 375 000 kirjausta, ja arvioitu kirjaamisaika laski 6,7 minuutista 4,7 minuuttiin kirjausta kohden, eli noin 29 prosenttia (Healthcare Management 2025). Tulokseen liittyy kaksi varausta: tutkimuksen tilasi kirjurin toimittaja, ja aineisto kattaa perusterveydenhuollon ja sairaalahoidon, ei hammashoitoa.

Hammaslääketieteeseen keskittyvä näyttö on vielä vähäistä, ja se muistuttaa teknisistä haasteista. King's College Londonin tutkimuksessa (Journal of Dental Research 2025) testattiin kymmentä puheentunnistusjärjestelmää 200 sanellulla oikomishoidon kirjauksella:

  • Paras järjestelmä yhdisti puheentunnistuksen ja kielimallin virheenkorjauksen, ja sen virheprosentti hammaslääketieteen termeissä jäi noin 3,5 prosenttiin.
  • Heikoimpien järjestelmien virheprosentti oli kymmeniä prosentteja.
  • Kliinisesti merkittäviä virheitä esiintyi kaikissa järjestelmissä, ja tutkijat pitivät kirjausten tarkistamista välttämättömänä.

Tutkimus tehtiin englanniksi. Suomen kielellä vastaavaa vertaisarvioitua vertailua ei tiettävästi ole, joten hammaslääkärin kannattaa kysyä toimittajalta suomenkielisiä tarkkuustuloksia ja testata työkalua omalla sanelullaan.

Rakenteiset kirjaukset ja Kanta: missä tekoäly tuo eniten lisäarvoa

Ajansäästön lisäksi tekoälykirjuri parantaa kirjausten johdonmukaisuutta. Suun terveydenhuollon kirjaus kirjataan kansallisten otsikoiden alle, kuten tulosyy, esitiedot, terveyteen vaikuttavat tekijät, tutkimuslöydökset ja hoito (Lapin hyvinvointialueen kirjaamisohje 2025). Toimenpiteet kirjataan THL:n suun terveydenhuollon toimenpideluokituksella (THL/Kanta).

Kun sanelu jäsentyy automaattisesti oikeiden otsikoiden alle, hyödyt näkyvät monessa kohdassa:

  • Hoidon jatkuvuus. Kannan kautta kirjaus on seuraavan hoitajan käytössä myös toisessa organisaatiossa. Yhtenäinen rakenne nopeuttaa lukemista.
  • Oikeusturva. Täydellinen ja ajantasainen kirjaus suojaa sekä potilasta että hammaslääkäriä valitus- ja potilasvahinkotilanteissa.
  • Omakanta. Potilas näkee suun terveydenhuollon kirjauksensa itse, joten selkeä ja johdonmukainen teksti palvelee myös häntä.
  • Koodien tarkkuus. Kirjuri voi ehdottaa toimenpide- ja diagnoosikoodeja (ICD-10) sanelun perusteella. Hammaslääkäri vahvistaa koodit aina itse.
  • Tiedolla johtaminen. Rakenteinen tieto syöttää myös THL:n suun terveydenhuollon laaturekisteriä ja hyvinvointialueiden raportointia.

Sääntely Suomessa: kolme kerrosta

Suomessa tekoälykirjuria koskee kolme sääntelykerrosta: EU:n lääkinnällisten laitteiden asetus, kansallinen asiakastietolaki ja EU:n tekoälyasetus.

1. Lääkinnällisten laitteiden asetus (MDR)

Se, onko työkalu lääkinnällinen laite, riippuu sen käyttötarkoituksesta. Pelkkä sanelun litterointi voi jäädä asetuksen ulkopuolelle. Työkalu, joka tuottaa potilaskertomuskirjauksia tai ehdottaa diagnooseja, on todennäköisemmin lääkinnällinen laite, ja sillä on oltava CE-merkintä. Suomessa lääkinnällisiä laitteita valvoo Fimea.

2. Asiakastietolaki (703/2023)

Potilastietoja käsittelevän tietojärjestelmän on oltava Valviran ylläpitämässä Astori-rekisterissä. Valvira ei hyväksy järjestelmiä vaan rekisteröi ne (Valvira/Kanta 2025). Kanta-palveluihin liitettävät A-luokan järjestelmät tarvitsevat lisäksi sertifioinnin ennen tuotantokäyttöä (Valvira/Kanta 26.3.2025). Palvelunantajan on myös kuvattava käyttämänsä järjestelmät tietoturvasuunnitelmassaan.

3. EU:n tekoälyasetus

Asetus tuli voimaan elokuussa 2024. Lääkinnällisiin laitteisiin sisältyvää korkean riskin tekoälyä koskevat velvoitteet siirtyvät digitaalisen omnibus-paketin myötä alkamaan 2.8.2028 (Gibson Dunn 2026). Läpinäkyvyys, ihmisen valvonta ja seuranta ovat silti hyvää käytäntöä jo nyt.

Kysy toimittajalta oikeat kysymykset

Hammaslääkärin ei tarvitse olla sääntelyasiantuntija. Aidentilla on MDR:n mukainen luokan I CE-merkintä, se on rekisteröity Eudamediin, ja se on merkitty Valviran Astori-rekisteriin B-luokan järjestelmänä.

Tietosuoja: mitä hoitolan on varmistettava

Terveystiedot ovat tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukaisia erityisiä henkilötietoja. Kun tekoälykirjuri käsittelee sanelua tai luo kirjauksen, hoitola on rekisterinpitäjä ja toimittaja henkilötietojen käsittelijä.

  • Käsittelyn peruste. Suomessa potilastietojen käsittely terveydenhuollossa perustuu lakiin, ei potilaan suostumukseen. Potilasta on silti informoitava siitä, että kirjaamisessa käytetään tekoälyä, ja tietosuojaseloste on päivitettävä.
  • Käsittelijäsopimus. Toimittajan kanssa on oltava kirjallinen sopimus henkilötietojen käsittelystä (GDPR 28 artikla), josta käyvät ilmi myös alihankkijat.
  • Tietojen sijainti. Kysy toimittajalta, missä sanelu, litterointi ja kirjaus käsitellään ja säilytetään. Lähtökohta on käsittely EU:ssa.
  • Säilytys ja lokit. Selvitä, kuinka kauan toimittaja itse säilyttää äänitallenteita ja tekstiä, ja miten käyttölokit säilytetään asiakastietolain edellyttämän ajan.

Eurooppalainen terveystietoalue (EHDS) tuli voimaan maaliskuussa 2025, ja sitä sovelletaan vaiheittain. Se muokkaa jatkossa sitä, miten terveystietoja jaetaan ja käytetään EU-maiden välillä.

Tarkistuslista: näin arvioit tekoälykirjuria

Ennen käyttöönottoa kannattaa käydä läpi viisi asiaa.

Sääntely

  • Onko työkalulla CE-merkintä lääkinnällisenä laitteena, ja missä luokassa?
  • Löytyykö järjestelmä Valviran Astori-rekisteristä?
  • Voiko toimittaja toimittaa vaatimustenmukaisuusvakuutuksen?

Tietoturva ja tietosuoja

  • Missä tietoja käsitellään ja säilytetään, ja keitä alihankkijoita käytetään?
  • Onko käsittelijäsopimus valmiina?
  • Kuinka kauan toimittaja itse säilyttää äänitallenteita ja tekstiä?

Kieli ja tarkkuus

  • Toimiiko työkalu suomeksi hammaslääketieteen sanastolla, mukaan lukien hammasnumerointi, pinnat ja materiaalit?
  • Onko toimittajalla suomenkielisiä tarkkuustuloksia?
  • Testaa omalla sanelullasi ja omassa hoitohuoneessasi, imun ja porakoneen äänten kanssa.

Integraatio

  • Siirtyykö kirjaus suoraan käyttämääsi potilastietojärjestelmään?
  • Asettuuko teksti kansallisten otsikoiden alle Kanta-yhteensopivasti?

Ammattilaisen valvonta

  • Vaatiiko työkalu hammaslääkärin tarkistuksen ennen tallennusta?
  • Jääkö jälki siitä, kuka kirjauksen hyväksyi ja milloin?

Realistinen näkymä

Suomessa tekoälykirjaaminen on siirtymässä kokeiluista laajaan käyttöön. STM:n arvion mukaan kirjaamiseen tarkoitetut tekoälyratkaisut ovat jo niin hyviä, että ne voitaisiin lähiaikoina ottaa laajamittaiseen käyttöön (STM 8.6.2026).

Suun terveydenhuollossa kehitys kulkee kohti parempaa suomen kielen ja hammaslääketieteen sanaston hallintaa, tiiviimpiä potilastietojärjestelmäintegraatioita ja vahvempaa, hammashoitoon keskittyvää näyttöä. Samalla on syytä olla realistinen: vahvin näyttö tulee muilta erikoisaloilta, puheentunnistus tekee yhä kliinisesti merkittäviä virheitä, ja sääntely tarkentuu edelleen.

Hoitolat, jotka testaavat työkaluja nyt omissa työnkuluissaan ja kysyvät oikeat kysymykset, ovat valmiimpia, kun teknologia kypsyy.

Lopuksi

Tekoälyavusteinen kirjaaminen on uskottava tapa keventää hammaslääkärin kirjaamistaakkaa. Vastuullisen käyttöönoton perusta on selvä: tarkista työkalun CE-merkintä ja Astori-rekisteröinti, varmista tietosuoja ja tietojen käsittely EU:ssa, testaa suomenkielinen tarkkuus omalla sanelullasi ja pidä hammaslääkärin tarkistus viimeisenä vaiheena ennen tallennusta.

Kirjaaminen vie liikaa aikaa, ja hammaslääkäreistä on pulaa. Tekoälykirjuri on yksi suorimmista keinoista vapauttaa aikaa potilastyöhön jo nyt.

Usein kysytyt kysymykset

Kuinka paljon aikaa tekoälykirjuri säästää?

Laajassa pohjoismaisessa aineistossa kirjaamisaika lyheni noin 29 prosenttia kirjausta kohden. Hammashoitoon keskittyvää vastaavan mittakaavan tutkimusta ei vielä ole, joten säästö kannattaa mitata omassa käytössä.

Mitä eroa on puheentunnistuksella ja tekoälykirjurilla?

Puheentunnistus tuottaa raakatekstiä. Hammaslääketieteeseen erikoistunut kirjuri jäsentää sanelun kansallisten otsikoiden alle ja tunnistaa alan sanaston.

Toimiiko tekoäly suomeksi?

Toimii, mutta laatu vaihtelee. Suurin osa työkaluista on kehitetty englanniksi, joten testaa työkalua omalla suomenkielisellä sanelullasi.

Tarvitseeko työkalulla olla CE-merkintä?

Jos työkalu tuottaa potilaskertomuskirjauksia tai ehdottaa diagnooseja, se on todennäköisesti lääkinnällinen laite ja tarvitsee CE-merkinnän. Suomessa valvova viranomainen on Fimea.

Tarvitaanko potilaan suostumus?

Potilastietojen käsittely perustuu Suomessa lakiin, ei suostumukseen. Potilasta on kuitenkin informoitava tekoälyn käytöstä.

Mikä on Astori?

Valviran julkinen rekisteri sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmistä. Potilastietoja käsittelevän järjestelmän on oltava siellä.

Vastaako tekoäly kirjauksen sisällöstä?

Ei. Hammaslääkäri tarkistaa ja hyväksyy kirjauksen, ja vastuu säilyy hänellä.

Vähemmän kirjaamista. Enemmän hammashoitoa. Aident on suun terveydenhuoltoon erikoistunut tekoälykirjuri, joka muuttaa sanelun rakenteiseksi potilaskirjaukseksi suomeksi.

Kerro hoitolastasi, niin kerromme miten Aident toimisi teillä.

Ota yhteyttä ja kerromme lisää!

Ota yhteyttä

Lähteet

  • STM: Sote-tekoälyn kokeiluista osa on jo valmiina laajamittaiseen käyttöön (8.6.2026)
  • Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue: Tekoälyavusteinen kirjaaminen kevensi sote-ammattilaisten työtä pilotissa (29.6.2026)
  • Keski-Suomen hyvinvointialue kokeilee tekoälyä kirjaamiseen (24.9.2026)
  • KT: Lääkärien ja hammaslääkärien työvoimatilanne 1.10.2025
  • Palo 2025: Hammaslääkäreiden yrittäjyys, Oulun yliopisto
  • Kanta: Suun terveydenhuollon potilaskertomuskirjausten toiminnalliset määrittelyt v2.1
  • Lapin hyvinvointialue: Vastaanottokäynnin rakenteinen kirjaaminen (2025)
  • Valvira: Tietojärjestelmän käyttöönoton edellytykset (26.3.2025)
  • O'Kane ym.: Transcription accuracy of ASR for orthodontic clinical records, Journal of Dental Research (2025)
  • Healthcare Management: European study shows AI scribes cut documentation time
  • Gibson Dunn: EU AI Act Omnibus Agreement (2026)